"Bussi kyytii"
"Mennäänkö bussin kyytiin?"
"Jooh!"
Tällaisen yksinkertaisen keskustelun kävin pojan kanssa lekurista tullessa. Ipana oli aivan pähkinöinä päästessään bussin kyytiin, sitä kun tapahtuu suhteellisen harvoin. Bussikyydin jälkeen mentiin katselemaan metrojunia, jännää oli sekin
Aloin siinä sitten päässäni kieritellä "elämys" sanaa. Että mitä se itse kullekin merkitsee. Poikaa vähän vanhemmalle lapselle se saattaisi merkitä huvipuistoa. Kouluikäiselle uutta tietokonepeliä. Teinille salakännejä, keskimahaistuneelle miehelle uutta autoa. Kaavana tuntuu olevan se, että panokset iän myötä vaan kovenee - tai näin ainakin mainosmaailma meille uskottelee. Vanha koukuttamisen kaava: tarvitaan yhä isompia ja isompia annoksia tarpeen tyydyttämiseksi. Mitä sitten tapahtuu, kun tarkkuuskivääreillä suoritettava ihmisjahti Välimerelläkään ei enää riitä?
Minä en tiedä. Sillä välin meille riittää se bussikyyti.
